Heinola Discgolfpark World – Kippis

Heinola Discgolfpark World on yksi arvostetuimmista radoista

Heinola Discgolfpark World, eli Kippasuo tai Kippis, on monella tapaa Suomen paras frisbeegolfrata. Vuonna 2022 Kippis (tarkemmin Kippasuo Pro layout) oli rankattu Udiscin TOP 100 frisbeegolfradat listauksessa peräti maailman viidenneksi parhaaksi radaksi. Vuoden 2023 listauksessa Heinola Discgolfpark Worldin vastaava sijoitus oli kymmenes. Moni voi ajatella, että tiputus viidenneltä sijalta kymmenennelle sijalle olisi pettymys, mutta lajin sekä ratojen kehityksen ollessa käsittämättömän kovaa koko maailmassa, on mieletön saavutus saada suomalainen frisbeegolfrata kymmenen parhaan joukkoon maailmassa.

Katsotaan mitkä ovat maailman parhaita frisbeegolfratoja ja tutkitaan mikä Kippiksestä tekee Suomen parhaan ja samalla yhden maailman parhaista frisbeegolfradoista.

TOP 10 frisbeegolfradat maailmassa 2023

  1. Maple Hill Disc Golf Course, Massachuttes, USA
  2. Krokhol Disc Golf Course, Siggerud, Norja
  3. Skellefteå Discgolf Terminalen, Skellefteå, Ruotsi
  4. Brewster Ridge Disc Golf Course, Smugglers’ Notch Resort, Vermont, USA
  5. Caliber Disc Gilf Course, Sandpoint Idaho, USA
  6. Eagles Crossing Disc Golf Course, Hawk Point Missouri, USA
  7. Fox Run Meadows, Smugglers’ Notch Resort, Vermont, USA
  8. Blue Ribbon Pines, East Bethel, Minnesota, USA
  9. Järva Disc Golf Park, Tukholma, Ruotsi
  10. Kippasuo Pro at Heinola Discgolfpark World, Heinola, Suomi

Heinola Discgolfpark World historiaa

Kippasuo Pron juuret ulottuvat kahden vuosikymmenen taakse, jolloin porukka teini-ikäisiä alkoi Heinolassa rakentaa kenttää nuoruuden innolla ja moottorisahoilla varustautuneena.

Tämä kyseinen ryhmä teinejä kutsui itseään Lords of Disc Golfiksi (LDG), ja järjestö on Kippasuon kantava voima vielä tänäkin päivänä. Jere Pohjankoski on LDG:n perustajajäsen ja nykyinen puheenjohtaja, ja hän muisteli, miten vähän hänen kaveriporukallaan oli rahaa, kun he aloittivat Kippasuon työstämisen vuosia sitten.

”Alussa meillä ei ollut mitään”, Pohjankoski sanoi. ”Ei rahaa, ei resursseja. Meillä oli vain muutama jäsen ja suuri intohimo rakentaa sitä.”

90-luvun lopulla Suomessa oli alle 20 frisbeegolfkenttää, joista kolme sattui olemaan Heinolassa tai ainakin hyvin lähellä Heinolaa. Mutta vuosisadan vaihteessa alkoi yksi Suomen historian kovimmista vapaa-ajan harrastukseen tai urheiluun liittyvistä buumeista; Frisbeegolfbuumi vyöryi nettipokeribuumin lailla.

Ymmärrätkö, poikani, että tarvitsisimme yhden kilometrin ketjuja rakentaaksemme nuo korit?

Jere Pohjankoski muistelee isänsä projektin mittakaavasta kertovaa kommenttia

Räjähdysmäinen nousu johti siihen, että tässä pienessä ja kylmässä pohjoisessa maassa oli yksi maailman korkeimmista frisbeegolfkenttien määristä asukasta kohden ja Suomessa pelattiin maailman eniten frisbeegolfkierroksia asukasta kohden. Mutta kasvu paljasti myös puutteita Kippiksen alkuperäisessä suunnittelussa. Nimittäin jotkin reiät aiheuttivat huomattavia turvallisuusriskejä, kun suuri määrä fribaajia pelasi niitä, eivätkä ne olleet kovin haastavia taitavammille pelaajille.

Ongelmia ratkomaan

LDG:n perustaneet nuoret miehet näkivät nämä ongelmat ja halusivat rakentaa vaikeamman kentän alueelle, joka antaisi frisbeegolffareille runsaasti tilaa. Pohjankoski kertoi, että hän rekisteröi LDG:n viralliseksi järjestöksi heti täytettyään 18 vuotta odottaen, että statuksen myötä hänelle tarjottaisiin välittömästi rahoitusta ja resursseja.

”Kun perustimme yhdistyksen vuonna 2001, luulimme saavamme tarvitsemamme rahan ja kaiken”, Pohjankoski sanoi. ”Mutta niin helppoa se ei ollutkaan.”

Muutaman vuoden yrittämisen jälkeen kaksi asiaa, jotka LDG onnistui saamaan, olivat Heinolan kaupungin lupa leikata frisbeegolfväyliä käyttämättömien metsäosuuksien läpi sekä yhdeksän koria eräältä alueen kentältä, joka oli suljettu turvallisuushuolien vuoksi. Nämä resurssit auttoivat LDG:tä luomaan historian ensimmäisen Kippasuon kentän – yhdeksän reikää, joissa oli karkeasti raivattuja metsäisiä väyliä ja hiekkaisia tiipaikkoja.

Vuosina 2004–2010 kenttä laajeni hitaasti. Kaupunki auttoi LDG:tä hankkimaan muutaman korin lisää, jotta väylämäärä nousi viiteentoista. Hiekkaiset tiipaikat vaihdettiin kumimattoihin, ja kuormalavat, jotka yritykset olisivat muuten heittäneet pois, purettiin ja niistä tehtiin siltoja ja muuta infrastruktuuria.

Kentän parantuessa sen suosio kasvoi, ja menestys sai LDG:n tekemään suuria suunnitelmia. He halusivat vaihtaa kaikki kentän korit, laajentaa kentän 21 reikään, luoda hyvin lyhyen kentän, jossa pelaajat voisivat rentoutua turnauspäivinä harjoittelemalla ylöspäin suuntautuvia heittoja, ja luoda harjoituspaikkoja puttausta varten. Täynnä itseluottamusta ja motivaatiota he pyysivät Heinolan kaupunkia auttamaan heitä hankkimaan näihin hankkeisiin tarvittavat korit.

Heinolan kaupunki sanoo ei

Heinolan kaupunki ei kuitenkaan tässä vaiheessa nähnyt Kippasuon visiota yhtä valoisana, kuin LDG. Heinolan kaupungin kieltäydyttyä osallistumasta korihankkeeseen, Pohjankoski turvautui nuorille vanhaan perinteeseen: Pyydetään vanhemmilta. Pohjankosken isällä oli tarvittavat taidot ja välineet korien rakentamiseen, jos pojat vain onnistuisivat hankkimaan niihin tarvittavat materiaalit. Kyselyn jälkeen Pohjankoski löysi jonkun, joka oli valmis ostamaan materiaalit, jos Pohjankosken isä vastineeksi rakentaisi 15 koria lisää, jotka he voisivat saada omaan projektiinsa.

Seuraaviin suunnitelmiin tarvittiinkin sitten oikeasti paljon koreja. Pohjankoski muisteli isänsä kommenttia, joka auttoi häntä tajuamaan frisbeegolf unelmiensa mittakaavan. ”Kysyin isältäni: ’Voisitko rakentaa 50 koria?'” Pohjankoski kertoi. ”Hän sanoi: ’Ymmärrätkö, poikani, että tarvitsemme kokonaisen kilometrin ketjuja rakentaaksemme nuo korit?'”

Ketjuja oli paljon ja työtä paljon, mutta parin vuoden kuluessa korit olivat valmiit. LDG ryhtyi vaihtamaan vanhoja koreja ja tekemään suunniteltuja lisäyksiä, mikä paransi kentän mainetta ja nosti sen liikennemäärät täysin uudelle tasolle.

Heinolan kaupunki sanoo kyllä

Kaikki tehty kova työ riitti vakuuttamaan Heinolan kaupunginhallituksen siitä, että sen lisäksi, että LDG:lle annettiin ilmaiseksi maa-alue radalleen (mistä Pohjankoski sanoo ryhmän olleen ja olevan hyvin kiitollinen), ryhmä alkoi saada myös taloudellista tukea.

Uuden tuen ansiosta LDG pystyi pitämään kentän paremmassa kunnossa, vaihtamaan kuormalavapuurakenteet kestävämpiin ja päivittämään nurmipintaiset tiipaikat.

LDG:n historian suurin taloudellinen läpimurto tuli kuitenkin vuonna 2018, kun he voittivat avustuksen Päijänne-Leader -nimiseltä järjestöltä, joka auttaa Suomen maaseutualueiden ryhmiä maksamaan yhteisöllisiä hankkeita. Avustuksen ansiosta LDG pystyi tekemään yhteistyötä DiscGolfParkin kanssa ja tekemään Kippasuosta DiscGolfPark Worldin, eli paikan, jossa on kolme erillistä kenttää – yksi hyvin nuorille pelaajille, yksi aloittelijoille ja harrastelijoille sekä yksi taitaville, pro-tason pelaajille. Lisäyksiin kuului myös kotitekoisten korien vaihtaminen ammattilaistason DiscGolfPark -koreihin.

Heinola Discgolfpark World valmistuu

Kippasuo Pro on taitaville pelaajille tarkoitettu kenttä ja sen ulkoasu perustuu alkuperäiseen Kippasuon kenttään. Kippasuon lasten layout ja Kippasuon amatöörilayout täyttävät kaksi muuta roolia. DiscGolfParkin kenttäsuunnittelija Pasi Koivu toimi LDG:n konsulttina kunkin kolmen kentän työstämisessä.

Koska Kippiksellä oli nyt erikseen kokemattomille ja aloitteleville pelaajille suunnattuja ratoja, LDG päätti uudistaa Kippasuo Pro layouttia, että siitä tulisi riittävän haastava. He päätyivät yhdistämään joitakin väyliä aiemmasta layoutista, jolloin kenttä lyheni 21 reiästä 18 reikään, mutta loi paremman kokemuksen edistyneille ja ammattilaistason pelaajille. Juuri radan parantunut laatu on varmasti näkynyt UDisc -sovellusta käyttävien frisbeegolffareiden jatkuvasti paranevissa arvosteluissa.

Kippiksen ylläpito tekee hyvää

Toinen syy Kippiksen ensiluokkaiseen arvosanaan on sen huippuluokan ylläpito, jonka Pohjankoski on maininnut erityisen paikallisia järjestöjä ja pitkäaikaistyöttömiä auttavan ohjelman ansioksi.Syy siihen, että Kippasuon kentät ovat lähes aina uudenveroisessa kunnossa, on erillinen huoltotiimi, jonka LDG palkkaa Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu Ry:ltä. Pohjankosken mukaan Kippis työllistää pitkäaikaistyöttömiä ylläpitämään frisbeegolf worldin väylien ja ympäristön kuntoa. Joka vuosi Kippiksellä on viidestä kuuteen ihmistä, jotka työskentelevät viisi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa muutaman kuukauden ajan.

Nykyään Kippasuon kolme kenttää ovat osa niin sanottua Heinola DiscGolfPark Worldia ja muodostavat Suomen suurimman ja parhaan frisbeegolfkeskuksen. Yleinen lempinimi, kuten tekstistä on saanut huomata, kompleksille on ”Kippis”, jonka tarkoituksen kaikki tietävät. Se on sana, joka viittaa juhlimiseen ja yhteisöllisyyteen – kaksi ajatusta, joita LDG haluaa kompleksin ilmentävän – ja onnistuu siinä paremmin kuin hyvin!

Heinola Discgolfpark World tulevaisuus

Myös Kippiksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Poikkeuksellisen eloisa ja innokas vetäjä, Jere Pohjankoski, on selvästi mies, kenellä on isoja visioita myös tulevaisuutta ajatellen. Tietenkään pelkät visiot eivät riitä, tämä on tekijöiden maailma. Mutta Pohjankoski on osoittanut olevansa nimenomaan tekijä.

Tuoreessa Disc Golf Stream -kanavan Frisbeegolfkeskustelu ohjelmassa juontaja Mikko Hakulinen vierailee Kippiksellä ja saa todella fantastisen haastattelun Pohjankoskelta. Pohjankoski kertoo tulevaisuuden suunnitelmista, käy läpi Kippiksen historiaa ja rupattelee mukavia Hakulisen kanssa lähes tunnin ajan. Voit katsoa jakson alta Disc Golf Stream Youtube -kanavalta.

Heinola Discgolfpark World matkakohteena

Kuten Juice Leskinen tiesi kertoa jo vuonna 1973, Heinolassa todellakin jyrää. Kippis on matkakohteena täydellinen, oletpa lähdössä reissuun mistäpäin Suomea tahansa. Heinolan sijainti kaupunkina on hyvien tieyhteyksien varrella ja matkaa Heinolaan on yllättävän vähän, jokapuolelta Suomea. Muutama esimerkki automatkasta Kippikseen:

  • Talin frisbeegolfpuisto Helsinki – Kippis 142km, 1,5h
  • Tampereen Frisbeegolfkeskus – Kippis 160km, 2h
  • Frisbeegolf Laajis Jyväskylä – Kippis 137km, 1h 45min
  • Puijo Discgolf Kuopio – Kippis 250km, 3h
  • Pikkarala Frisbeegolf Oulu – Kippis 465km, 5h 45min

Etäisyys Heinolaan on siis jopa Oulusta asti alle 500 kilometriä, ja jos ajomatka jonnekin on takuuvarmasti kannattava, niin juuri Kippikseen. Heinolan alueelta löytyy todella paljon hyviä majoitusvaihtoehtoja ja esimerkiksi AirBnB hintataso on todella miellyttävä. Kaiken kaikkiaan, suosittelemme Heinola Discgolfpark Worldia, eli Kippistä, jokaisen suomalaisen frisbeegolffaajan matkakohteeksi, taitotasosta riippumatta!

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *